Tietoja-syöpä / diagnoosi-lavastus / lavastus / sentinel-solmu-biopsia-tietosivu

Sentinelin imusolmukebiopsia

Mitä imusolmukkeet ovat?

Imusolmukkeet ovat pieniä pyöreitä elimiä, jotka ovat osa kehon imukudosjärjestelmää. Imusolmukkeet ovat osa immuunijärjestelmää. Se koostuu verisuonten ja elinten verkosta, joka sisältää imusolmuketta, kirkasta nestettä, joka kuljettaa infektioita torjuvia valkosoluja sekä nesteitä ja jätteitä kehon soluista ja kudoksista. Syöpää sairastavalla henkilöllä imusolmukkeet voivat kantaa myös syöpäsoluja, jotka ovat irtautuneet päätuumorista.

Imusolmukkeiden anatomia, joka näyttää imusolut ja imusolut, mukaan lukien imusolmukkeet, nielurisat, kateenkorva, perna ja luuydin. Yläosa näyttää imusolmukkeen ja imusolujen rakenteen, nuolet osoittavat, kuinka imusolut ja immuunisolut, joita kutsutaan lymfosyyteiksi, liikkuvat imusolmukkeeseen ja sieltä pois. Pohjan sisäosassa näkyy lähikuva luuytimestä.

Imusolmukkeet suodatetaan imusolmukkeiden läpi, joita esiintyy laajalti koko kehossa ja jotka ovat yhteydessä toisiinsa imusolmukkeilla. Imusolmukeryhmät sijaitsevat kaulassa, kainaloissa, rintakehässä, vatsassa ja nivusissa. Imusolmukkeet sisältävät valkosoluja (B-lymfosyytit ja T-lymfosyytit) ja muun tyyppisiä immuunijärjestelmän soluja. Imusolmukkeet ansaitsevat bakteereja ja viruksia sekä joitain vaurioituneita ja epänormaaleja soluja, mikä auttaa immuunijärjestelmää torjumaan sairauksia.

Monet syöpätyypit leviävät imusolmukkeiden kautta, ja yksi varhaisimmista näiden syöpien leviämispaikoista on lähellä olevat imusolmukkeet.

Mikä on vartija-imusolmuke?

Sentinel-imusolmuke määritellään ensimmäiseksi imusolmukkeeksi, johon syöpäsolut todennäköisimmin leviävät primaarikasvaimesta. Joskus voi olla useampia sentinel-imusolmukkeita.

Mikä on vartija-imusolmukebiopsia?

Sentinel-imusolmukebiopsia (SLNB) on menettely, jossa vartija-imusolmuke tunnistetaan, poistetaan ja tutkitaan sen määrittämiseksi, onko syöpäsoluja läsnä. Sitä käytetään ihmisillä, joille on jo diagnosoitu syöpä.

Negatiivinen SLNB-tulos viittaa siihen, että syöpä ei ole vielä levinnyt läheisiin imusolmukkeisiin tai muihin elimiin.

Positiivinen SLNB-tulos osoittaa, että vartija-imusolmukkeessa on syöpää ja että se voi olla levinnyt muihin läheisiin imusolmukkeisiin (alueellisiin imusolmukkeisiin) ja mahdollisesti muihin elimiin. Nämä tiedot voivat auttaa lääkäriä määrittämään syövän vaiheen (sairauden laajuus kehossa) ja kehittämään sopivan hoitosuunnitelman.

Mitä tapahtuu SLNB: n aikana?

Ensinnäkin, sentinel-imusolmukkeen (tai -solmujen) on sijaittava. Tätä varten kirurgi pistää radioaktiivisen aineen, sinisen väriaineen tai molemmat kasvain lähelle. Sitten kirurgi havaitsee laitteen imusolmukkeet, jotka sisältävät radioaktiivista ainetta, tai etsii imusolmukkeita, jotka on värjätty sinisellä väriaineella. Kun vartio-imusolmuke on löydetty, kirurgi tekee pienen viillon (noin 1/2 tuumaa) päällimmäiseen ihoon ja poistaa solmun.

Sitten patologi tarkistaa vartiosolmun syöpäsolujen läsnäolon varalta. Jos syöpä löydetään, kirurgi voi poistaa lisää imusolmukkeita joko saman biopsiamenettelyn aikana tai seurantakirurgisen toimenpiteen aikana. SLNB voidaan tehdä avohoidossa tai se voi edellyttää lyhytaikaista oleskelua sairaalassa.

SLNB tehdään yleensä samaan aikaan, kun ensisijainen kasvain poistetaan. Joissakin tapauksissa toimenpide voidaan tehdä myös ennen kasvaimen poistamista tai jopa sen jälkeen (riippuen siitä, kuinka paljon imusolut ovat häiriintyneet).

Mitkä ovat SLNB: n edut?

SNLB auttaa lääkäreitä vaiheittaiseen syöpään ja arvioimaan riskin siitä, että kasvainsolut ovat kehittäneet kyvyn levitä muihin kehon osiin. Jos vartiosolmu on negatiivinen syöpään, potilas voi pystyä välttämään laajemman imusolmukkeiden leikkauksen vähentäen mahdollisia komplikaatioita, jotka liittyvät monien imusolmukkeiden poistamiseen.

Mitkä ovat SLNB: n mahdolliset haitat?

Kaikilla imusolmukkeiden, myös SLNB: n, leikkauksilla voi olla haitallisia sivuvaikutuksia, vaikka vähemmän imusolmukkeiden poistamiseen liittyy yleensä vähemmän sivuvaikutuksia, erityisesti vakavia, kuten lymfedeema. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat:

• Lymfedeema tai kudoksen turvotus. Imusolmukkeiden leikkauksen aikana sentinelisolmuun tai solmuryhmään johtavat ja sieltä lähtevät imusolut leikataan. Tämä häiritsee imusolmukkeiden normaalia virtausta sairastuneen alueen läpi, mikä voi johtaa epänormaaliin imusolunesteen kertymiseen, joka voi aiheuttaa turvotusta. Lymfedeema voi aiheuttaa kipua tai epämukavuutta vaurioituneella alueella, ja päällinen iho voi paksuuntua tai kovettua.

Lymfedeeman riski kasvaa poistettujen imusolmukkeiden määrän myötä. Vain sentinel-imusolmukkeen poistaminen on pienempi riski. Kun imusolmukkeet poistetaan laajasti kainalosta tai nivusista, turvotus voi vaikuttaa koko käsivarteen tai jalkaan. Lisäksi infektioriski on lisääntynyt sairastuneella alueella tai raajassa. Hyvin harvoin krooninen lymfedeema, joka johtuu laajasta imusolmukkeiden poistamisesta, voi aiheuttaa imusolmukkeiden syöpää, nimeltään lymfangiosarkooma.

• Seroma tai massa tai kokkare, joka johtuu imusolunesteen kertymisestä leikkauksen paikassa

• Tunnottomuus, kihelmöinti, turvotus, mustelmat tai kipu leikkauskohdassa ja lisääntynyt infektioriski

• Vaikeuden aiheuttaman ruumiinosan siirtäminen

• Iho tai allergiset reaktiot SNLB: ssä käytetylle siniselle väriaineelle

• Väärän negatiivinen biopsiatulos - toisin sanoen syöpäsoluja ei näy vartija-imusolmukkeessa, vaikka ne ovat jo levinneet alueellisiin imusolmukkeisiin tai muihin kehon osiin. Väärän negatiivinen biopsiatulos antaa potilaalle ja lääkärille väärän turvallisuuden tunteen syövän laajuudesta potilaan kehossa.

Onko SLNB: tä käytetty auttamaan kaiken tyyppisten syöpien vaiheissa?

Ei. SLNB: tä käytetään yleisimmin rintasyövän ja melanooman vaiheissa. Sitä käytetään joskus peniksen syövän (1) ja kohdun limakalvon syövän (2) vaiheeseen. Sitä tutkitaan kuitenkin muiden syöpätyyppien kanssa, mukaan lukien vulva- ja kohdunkaulasyövät (3), ja paksusuolen, mahalaukun, ruokatorven, pään ja kaulan, kilpirauhasen ja ei-pienisoluisten keuhkosyöpien (4) kanssa.

Mitä tutkimukset ovat osoittaneet SLNB: n käytöstä rintasyövässä?

Rintasyöpäsolut leviävät todennäköisimmin ensin imusolmukkeisiin, jotka sijaitsevat kainalossa tai kainalon alueella, rinnan vieressä. Rintasyövissä, jotka ovat lähellä rinnan keskustaa (lähellä rintaa), syöpäsolut voivat kuitenkin levitä ensin rintakehän imusolmukkeisiin (rintalastan alle, joita kutsutaan sisäisiksi rintakehiksi), ennen kuin ne voidaan havaita kainalosta.

Imusolmukkeiden määrä kainalossa vaihtelee henkilöstä toiseen; tavanomainen alue on välillä 20–40. Historiallisesti kaikki nämä kainalon imusolmukkeet poistettiin (operaatiossa, jota kutsutaan kainalon imusolmukkeiden dissektioksi tai ALND: ksi) naisilla, joilla on diagnosoitu rintasyöpä. Tämä tehtiin kahdesta syystä: auttaakseen rintasyövän vaiheissa ja estämään taudin uusiutumista alueellisesti. (Rintasyövän uusiutuminen tapahtuu alueellisesti, kun läheisiin imusolmukkeisiin siirtyneet rintasyöpäsolut synnyttävät uuden kasvaimen.)

Sentinel-imusolmukkeiden rintojen biopsia. Radioaktiivista ainetta ja / tai siniväriainetta injektoidaan kasvain lähelle (ensimmäinen paneeli). Ruiskutettu materiaali sijaitsee visuaalisesti ja / tai radioaktiivisuuden havaitsevalla laitteella (keskipaneeli). Sentinelisolmu (t) (ensimmäiset imusolmukkeet, jotka ottavat materiaalin) poistetaan ja tarkistetaan syöpäsolujen varalta (viimeinen paneeli).

Kuitenkin, koska useiden imusolmukkeiden poistaminen samanaikaisesti lisää haitallisten sivuvaikutusten riskiä, ​​aloitettiin kliiniset tutkimukset sen selvittämiseksi, voisiko vain vartija-imusolmukkeet poistaa. Kaksi NCI: n tukemaa satunnaistettua vaiheen 3 kliinistä tutkimusta on osoittanut, että SLNB ilman ALND: tä riittää rintasyövän vaiheitukseen ja alueellisen uusiutumisen estämiseen naisilla, joilla ei ole kliinisiä oireita kainalon imusolmukkeiden etäpesäkkeistä, kuten kyhmy tai turvotus kainalossa, joka voi aiheuttaa epämukavuutta ja joita hoidetaan leikkauksella, adjuvanttisella systeemisellä terapialla ja sädehoidolla.

Yhdessä tutkimuksessa, johon osallistui 5611 naista, tutkijat määrittivät satunnaisesti osallistujat saamaan leikkauksen jälkeen vain SLNB: n tai SLNB: n plus ALND: n (5). Niitä kahta ryhmää olevia naisia, joiden vartiointisolmukkeet olivat negatiivisia syöpään (yhteensä 3989 naista), seurattiin sitten keskimäärin 8 vuoden ajan. Tutkijat eivät löytäneet eroja kahden naisryhmän kokonaiselossaolossa tai taudista vapaana.

Toiseen tutkimukseen osallistui 891 naista, joilla oli enintään 5 cm: n kokoisia kasvaimia rinnassa ja yksi tai kaksi positiivista sentinel-imusolmuketta. Potilaat osoitettiin satunnaisesti saamaan vain SLNB: tä tai saamaan ALND: tä SLNB: n jälkeen (6). Kaikki naiset hoidettiin lumpektomialla, ja useimmat saivat myös adjuvanttia systeemistä hoitoa ja ulkoista sädehoitoa sairastuneeseen rintaan. Laajennetun seurannan jälkeen naisryhmillä oli samanlainen 10 vuoden kokonaiselossaolo, taudista vapaa eloonjääminen ja alueelliset uusiutumisasteet (7).

Mitä tutkimukset ovat osoittaneet SLNB: n käytöstä melanoomassa?

Tutkimus osoittaa, että melanoomaa sairastaville potilaille, joille on tehty SLNB ja joiden vartija-imusolmukkeen todetaan olevan negatiivinen syöpään ja joilla ei ole kliinisiä merkkejä syövän leviämisestä muihin imusolmukkeisiin, voidaan säästää laajempi imusolmukkeiden leikkaus primaarikasvaimen aikaan poistaminen. 71 tutkimuksen meta-analyysi, joka sisälsi 25240 potilaan tietoja, osoitti, että alueellisten imusolmukkeiden uusiutumisen riski potilailla, joilla oli negatiivinen SLNB, oli 5% tai vähemmän (8).

Sentinel-imusolmukebiopsia potilaalla, jolla on melanooma. Radioaktiivista ainetta ja / tai siniväriainetta injektoidaan kasvain lähelle (ensimmäinen paneeli). Ruiskutettu materiaali sijaitsee visuaalisesti ja / tai radioaktiivisuuden havaitsevalla laitteella (keskipaneeli). Sentinelisolmu (t) (ensimmäiset imusolmukkeet, jotka ottavat materiaalin) poistetaan ja tarkistetaan syöpäsolujen varalta (viimeinen paneeli). Sentinel-imusolmukebiopsia voidaan tehdä ennen kasvaimen poistamista tai sen jälkeen.

Monikeskuksisen selektiivisen lymfadenektomiatutkimuksen II (MSLT-II) havainnot vahvistivat myös SLNB: n turvallisuuden melanoomaa sairastavilla ihmisillä, joilla on positiivisia vartio-imusolmukkeita eikä kliiniset todisteet muista imusolmukkeiden osallistumisesta. Tässä suuressa satunnaistetussa vaiheen 3 kliinisessä tutkimuksessa, johon osallistui yli 1900 potilasta, verrattiin SLNB: n potentiaalista terapeuttista hyötyä sekä jäljellä olevien alueellisten imusolmukkeiden (kutsutaan täydellisten imusolmukkeiden dissektio tai CLND) välitöntä poistamista SNLB: llä plus aktiivinen seuranta, johon sisältyi säännöllinen jäljellä olevien alueellisten imusolmukkeiden ultraäänitutkimus ja hoito CLND: llä, jos muita imusolmukkeiden etäpesäkkeitä havaittiin.

Keskimääräisen 43 kuukauden seurannan jälkeen potilailla, joille oli tehty välitön CLND, ei ollut parempaa melanoomaspesifistä eloonjäämistä kuin niille, joille oli tehty SLNB ja CLND vain, jos merkkejä ylimääräisistä imusolmukemetastaaseista ilmeni (86% molempien ryhmien osallistujista oli ei kuollut melanoomaan 3-vuotiaana) (9).

Valitut viitteet

1. Mehralivand S, van der Poel H, Winter A, et ai. Sentinel-imusolmukkeiden kuvantaminen urologisessa onkologiassa. Translational andrology and Urology 2018; 7 (5): 887-902. [PubMed-tiivistelmä]
2. Renz M, Diver E, englanti D, et ai. Sentinel-imusolmukebiopsiat kohdun limakalvon syövässä: Käytännölliset mallit gynekologisten onkologien keskuudessa Yhdysvalloissa. Journal of Minimal Invasive Gynecology 2019 10. huhtikuuta. Pii: S1553-4650 (19) 30184-0. [PubMed-tiivistelmä]
3. Reneé Franklin C, Tanner EJ III. Where are we going with sentinel lymph node mapping in gynecologic cancers? Current Oncology Reports 2018; 20(12):96. [PubMed Abstract]
4. Chen SL, Iddings DM, Scheri RP, Bilchik AJ. Lymphatic mapping and sentinel node analysis: current concepts and applications. CA: A Cancer Journal for Clinicians 2006; 56(5):292–309. [PubMed Abstract]
5. Krag DN, Anderson SJ, Julian TB, et al. Sentinel-lymph-node resection compared with conventional axillary-lymph-node dissection in clinically node-negative patients with breast cancer: overall survival findings from the NSABP B-32 randomised phase 3 trial. Lancet Oncology 2010; 11(10):927–933. [PubMed Abstract]
6. Giuliano AE, Hunt KK, Ballman KV, et al. Axillary dissection vs no axillary dissection in women with invasive breast cancer and sentinel node metastasis: a randomized clinical trial. JAMA: The Journal of the American Medical Association 2011; 305(6):569–575. [PubMed Abstract]
7. Giuliano AE, Ballman KV, McCall L, et al. Effect of axillary dissection vs no axillary dissection on 10-year overall survival among women with invasive breast cancer and sentinel node metastasis: The ACOSOG Z0011 (Alliance) randomized clinical trial. JAMA 2017; 318(10):918-926. [PubMed Abstract]
8. Valsecchi ME, Silbermins D, de Rosa N, Wong SL, Lyman GH. Lymphatic mapping and sentinel lymph node biopsy in patients with melanoma: a meta-analysis. Journal of Clinical Oncology 2011; 29(11):1479–1487. [PubMed Abstract]
9. Faries MB, Thompson JF, Cochran AJ et ai. Täydellinen dissektio tai havainnointi sentinelisolmun etäpesäkkeistä melanoomassa. New England Journal of Medicine 2017; 376 (23): 2211 - 2222. [PubMed-tiivistelmä]